|
| 1.9.2008 Turku tuntuu syksysin maanpääliseltä paratiisilta. Vaikka tamperelaiset on tietekki eri mieltä. Lapista muuttanheena sitä vain pittää mailman ihmeenä, että puussa kasvaa omenoita. Puussa. Ei kaupan laarissa. Ja net on ilmasia. Mettästa saapi kantaa kantarelleja pärekori pullolhaan. Leipoa piirakoita ja tehä kermasia kastikheita. Mie olin sunnuntaina neljä tuntia rämpimässä lentokentän lähelä mettässä. Testasin uutta armeijan maastopukua. Ryynäsin kaikki rapakot ja pusikot. Häätyy sanoa, että oli niin hyä ostos, että tilasin tänhään vielä taistelukengäkki. Nyt häätyyki syä palkkapäihvään asti kaurapuuroa ja niitä omenoita. On tämä sotavarustelu niin kallista hommaa. Tai ehkä se Häkämies antais mullekki vähän rannikonpuolustusavustusta? Syyskuussa on eessä meripuolustuskurssilla johdon ja huollon tukea Gyltössä sekä kurssien toteutuskoulutusta Säkylässä. Jo vain kelpaa olla, ko saapi nukkua teltassa kamiinan ja hyvien tyyppien kansa! 14.8.2008 Mie hunteerasin, että son se Nokian ja muitten krumeluurivirmojen antama kuva Suomesta aika puunattu ja kliinattu. Siinä mailmassa ei elä ko pari Helsinkin herraa. Oikea Suomihan on tilhenpaskan täplittämä Lada, käenvääntökisat rillijonossa, vääntyny saunakauhanvarsi ja hikinen käsi halkopinola.
18.7.2008 Kesälommaa on takana kohta kolme viikkoa. Mie saan ressin siittäki aikaseksi, ko kaikki aikataulut on kaonu ja saapi vain rötvätä. Ja töissä pukkaa ressiä ja ahistusta ko on niin hoppu. Ei vissiin mikhään ole hyä. Murtheela kirjotettu tarinakokoelma alko syntyhmään tuossa pari vuotta sitte. Tehin pari kertomusta ja soli mahottoman hauskaa. Omala kielelä! Aivanko olis mailmaki värikhäämpi, ko saapii kirjottaa omala kielelä. Ja sitä molen kirjottanu jo yli parikymmentä kertomusta etheenpäin nyt lomala. Lähen huomena Laphiin kirjottamhaan lissää. Häätyy syksylä rukattaa ettimhään jotaki pörröä kustanusvirmaa, jos net haluais lyä siihen kannet.
|
 |
